SYKE

Vaihda kuntaa

Aloitus

Skenaarion päästövähennysprosentti kuvaa päästövähenemää vertailuvuoden ja tavoitevuoden välillä, sisältäen jo toteutuneen päästökehityksen vuoteen mennessä sekä vuoden jälkeen erilaisin toimenpitein toteutettavat päästövähennykset. Työkalussa asetettavat toimenpiteet toteutetaan vuoden jälkeen, mutta asetettuun tavoitevuoteen mennessä. Skenaariotyökalun laskentaperiaatteet löydät täältä: menetelmäkuvaus.

Työkalussa tarkastellaan ALas-laskentajärjestelmän Hinku-laskentasääntöjen mukaisia käyttöperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä.

Valittu kunta

Skenaarion nimi (vapaasti valittava)

Vertailuvuosi

Tavoitevuosi

Päästövähennystavoite (%)

Väkiluvun muutos

Väkiluvun muutosta verrataan vuoden 2018 tilanteeseen. Kunnan väkiluku tavoitevuonna perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan viimeisimpään alueelliseen väestöennusteeseen, jossa väkiluvun ennuste ulottuu vuoteen 2040 saakka. Vuosien 2041–2050 väkiluvun oletetaan kehittyvän vuosien 2031–2040 kehityksen mukaisesti.

Väkiluvun muutos (%)

Tallenna skenaario tiedostona, jotta voit palata siihen myöhemmin.

Tuo skenaario aiemmin tallentamastasi tiedostosta.

Rakennusten energiankulutus

Rakennuskannan kerrosalan muutos

Kerrosalojen muutoksia verrataan vuoden 2018 tilanteeseen. Asuinrakennusten osalta kerrosalojen muutokset mukailevat väestöennustetta, jolloin asumisväljyys pysyy perusskenaariossa muuttumattomana. Muiden rakennusten kerrosala pysyy perusskenaariossa vuoden 2018 tasolla.

Kerrosalan muutos - pientalot (%)

Kerrosalan muutos - rivitalot (%)

Kerrosalan muutos - kerrostalot (%)

Kerrosalan muutos - muut rakennukset (%)

Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen

Arvioi ensiksi, kuinka suuressa osassa pientaloja, rivitaloja, kerrostaloja ja muita rakennuksia toteutetaan energiaremontti tavoitevuoteen mennessä. Tämän jälkeen arvioi, kuinka suuressa osassa energiaremontoiduista kohteista tehdään suppea tai laaja energiaremontti. Lämmitystapamuutokset eivät sisälly energiaremontteihin, vaan lämmitystapamuutokset käsitellään seuraavassa osiossa.

Pientalot

Energiaremontit (%)

Suppea (%) Laaja (%)

Rivitalot

Energiaremontit (%)

Suppea (%) Laaja (%)

Kerrostalot

Energiaremontit (%)

Suppea (%) Laaja (%)

Muut rakennukset

Energiaremontit (%)

Suppea (%) Laaja (%)

Olemassa olevien rakennusten lämmitystapamuutokset

Arvioi ensiksi, kuinka suuressa osassa öljy- ja sähkölämmitteisistä rakennuksista vaihdetaan lämmitystapaa. Tämän jälkeen arvioi, kuinka suuressa osassa kohteista siirrytään kaukolämpöön tai lämpöpumppuratkaisuihin. Arvioi myös, kuinka suuri osa kaukolämmitteisistä rakennuksista siirtyy lämpöpumppuratkaisuihin. Lämpöpumppuratkaisut sisältävät maalämpö- ja ilmavesilämpöpumput.

Öljylämmitys

Pientalot

Öljylämmityksen vaihdot pientaloissa (%)

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Rivitalot

Öljylämmityksen vaihdot rivitaloissa (%)

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Kerrostalot

Öljylämmityksen vaihdot kerrostaloissa (%)

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Muut rakennukset

Öljylämmityksen vaihdot muissa rakennuksissa (%)

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Sähkölämmitys

Pientalot

Sähkölämmityksen vaihdot pientaloissa (%)

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Rivitalot

Sähkölämmityksen vaihdot rivitaloissa (%)

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Kerrostalot

Sähkölämmityksen vaihdot kerrostaloissa (%)

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Muut rakennukset

Sähkölämmityksen vaihdot muissa rakennuksissa (%)

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Kaukolämmön vaihdot

Pientalot

Kaukolämmöstä lämpöpumppuihin (%)

Rivitalot

Kaukolämmöstä lämpöpumppuihin (%)

Kerrostalot

Kaukolämmöstä lämpöpumppuihin (%)

Muut rakennukset

Kaukolämmöstä lämpöpumppuihin (%)

Uudisrakennusten energiatehokkuus

Uudisrakennuksien energiatehokkuutta säädellään rakennusmääräyksin. Arvioi ensiksi, kuinka suuri osa uusista rakennuksista rakennetaan määräystason vaatimusten mukaisesti tai määräystasoa energiatehokkaammaksi. Tämän jälkeen arvioi, kuinka suuri osa määräystasoa energiatehokkaammista rakennuksista rakennetaan hieman tai paljon määräystasoa paremmin.

Pientalot

Määräystasoa parempia (%)

Hieman paremmat (%) Paljon paremmat (%)

Rivitalot

Määräystasoa parempia (%)

Hieman paremmat (%) Paljon paremmat (%)

Kerrostalot

Määräystasoa parempia (%)

Hieman paremmat (%) Paljon paremmat (%)

Muut rakennukset

Määräystasoa parempia (%)

Hieman paremmat (%) Paljon paremmat (%)

Uudisrakennusten lämmitystavat

Arvioi, kuinka suuri osa uudisrakennuksista liitetään kaukolämpöverkkoon ja kuinka suuri osa lämmitetään lämpöpumpuilla. Lämpöpumppuratkaisut sisältävät maalämpö- ja ilmavesilämpöpumput.

Pientalot

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Rivitalot

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Kerrostalot

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Muut rakennukset

Kaukolämpö (%) Lämpöpumput (%)

Kaukolämmön lähteet

Arvioi kaukolämmöntuotannon lämmönlähdejakauma tavoitevuonna.

Kivihiili (%)

Maakaasu (%)

Öljy (%)

Turve (%)

Bio (%)

Jäte (%)

Lämpöpumput (%)

Muut (%)

Kulutussähkö

Arvioi kulutussähkön käyttö tavoitevuonna. Kulutussähkö sisältää rakennusten muun kuin lämmityssähkön käytön.

Muutos kulutussähkön kulutuksessa (%)

Lisälämmitys puulla

Arvioi puulla tehtävän lisälämmityksen muutos kunnassa. Sisältää asuinrakennusten lisälämmityksen takoilla ja muilla tulisijoilla pois lukien kiukaat. Ei sisällä vapaa-ajan rakennusten puunpolttoa.

Muutos pientalojen puulla tehtävään lisälämmitykseen (%)

Tieliikenne

Henkilöautojen ajosuorite

Henkilöautojen ajosuoritteita määrittää useat tekijät, kuten palveluiden saavutettavuus ja vaihtoehtoisten liikkumismuotojen käyttömahdollisuudet. Muuttujien lähtöarvot kuvaavat tilannetta vuonna . Arvioi, miten alla kuvatut tekijät muuttuvat tavoitevuoteen mennessä vuoteen verrattuna.

Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus
Enintään 250 metrin etäisyydellä lähimmästä päivittäistavarakaupasta asuvan väestön osuus (%)

Linja-autoliikenteen saavutettavuus
Enintään 250 metrin etäisyydellä lähimmästä linja-autopysäkistä asuvan väestön osuus (%)

Linja-autojen katuajosuorite
Linja-autojen katuajosuorite (milj. km)

Työmatkat
Työmatkojen keskimääräinen pituus (km)

Asemakaavoitus
Asemakaavoitetun alan osuus kunnan pinta-alasta (%)

Taajamien asukastiheys
Taajamaväestön määrä per taajamien pinta-ala (taajamaväestö / km2)

Muut ajoneuvot

Arvioi kunnan henkilöautokannan käyttövoimien jakauma tavoitevuonna. Bensiini- ja dieselhybridien osuudet sisältyvät bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen osuuksiin, koska niissä todellisuudessa käytettävästä käyttövoimasta ei ole varmuutta. Mikäli hybridien sähkönkäytöstä on tietoa, voidaan hybridien vaikutusta päästöihin tarkastella kasvattamalla täyssähköisten ajoneuvojen osuutta.

Linja-autojen tieajosuoritteen muutos (%)

Pakettiautojen ajosuoritteen muutos (%)

Kuorma-autojen ajosuoritteen muutos (%)

Moottoripyörien, mopojen ja mopoautojen päästöjen muutos (%)

Henkilöautojen käyttövoimat

Täyssähkö (%)

Kaasu (%)

Etanoli (%)

Bensiini (%)

Diesel (%)

Linja-autojen käyttövoimat

Arvioi linja-autojen katu- ja tieliikenteen käyttövoimien jakaumat tavoitevuonna.

Katuliikenteen linja-autojen käyttövoimat

Täyssähkö (%)

Kaasu (%)

Diesel (%)

Tieliikenteen linja-autojen käyttövoimat

Täyssähkö (%)

Kaasu (%)

Diesel (%)

Pakettiautojen käyttövoimat

Arvioi kunnan pakettiautokannan käyttövoimien jakauma tavoitevuonna. Bensiini- ja dieselhybridien osuudet sisältyvät bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen osuuksiin, koska niissä todellisuudessa käytettävästä käyttövoimasta ei ole varmuutta. Mikäli hybridien sähkönkäytöstä on tietoa, voidaan hybridien vaikutusta päästöihin tarkastella kasvattamalla täyssähköisten ajoneuvojen osuutta.

Täyssähkö (%)

Kaasu (%)

Etanoli (%)

Bensiini (%)

Diesel (%)

Kuorma-autojen käyttövoimat

Arvioi kuorma-autojen käyttövoimien jakauma tavoitevuonna.

Täyssähkö (%)

Kaasu (%)

Diesel (%)

Biokaasu

Arvioi biokaasun osuus kaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttämässä kaasussa. Vuonna 2018 biokaasun osuus oli % kaikesta liikenteessä käytetystä kaasusta.

Biokaasun osuus käytetyssä kaasussa (%)

Maatalous

Eläimet

Arvioi nautojen, sikojen ja siipikarjan määrissä tapahtuvia suhteellisia muutoksia. Vertailuvuotena on vuosi . Arvioi myös, millä osalla naudoista käytetään niin sanottua ilmastorehua ruokinnassa.Ilmastorehulla tarkoitetaan rehua, johon on lisätty märehtijöiden ruuansulatuksen metaanintuotantoa vähentävää lisäainetta, kuten 3-nitrooksipropanoli (3-NOP).

Eläinten määrä vaikuttaa eläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä peräisin oleviin metaani- ja dityppioksidipäästöihin. Yksi- ja monivuotisten viljelykasvien pinta-alaosuuksiin eläinmäärämuutoksilla ei skenaariotyökalussa ole vaikutusta.

Nautojen määrän muutos (%)

Sikojen määrän muutos (%)

Siipikarjan määrän muutos (%)

Ilmastorehun osuus naudoilla (%)

Lannoitteet

Arvioi epäorgaanisten typpilannoitteiden (mineraalityppilannoitteiden) käytössä tapahtuvaa suhteellista muutosta vuoteen verrattuna. Lannoitteiden käyttö vaikuttaa pelloilta vapautuvien dityppioksidipäästöjen suuruuteen. Huomaa, että skenaariotyökalu ei automaattisesti ota huomioon sitä, että kotieläinten määrissä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa myös epäorgaanisten lannoitteiden tarpeeseen kunnassa.

Epäorgaanisen typpilannoitteen käytön muutos (%)

Turvepellot

Turvepeltojen viljelyn päästöihin vaikuttaa viljelykasvi ja -tapa (yksivuotinen, monivuotinen, viljelemätön), sekä myös pohjaveden pinnan korkeus. Turvepellot ennallistamalla eloperäisen aineksen hajoamisesta kuten myös viljelykasvien kasvinjäänteiden hajoamisesta aiheutuvat dityppioksidipäästöt loppuvat kokonaan.

Arvioi ensin, mikä osuus yksi- tai monivuotisilla viljelykasveilla olevista taikka viljelemättömistä pelloista ennallistetaan. Sen jälkeen arvioi, miten eri viljelykasvien ja -tapojen suhteelliset osuudet jäljelle jäävällä turvepeltoalalla voisivat muuttua. Lopuksi arvioi, millä osalla monivuotisilla viljelykasveilla olevista tai viljelemättömistä pelloista pohjaveden pintaa nostetaan eloperäisen aineksen hajoamisen hidastamiseksi (kosteikkoviljely; pohjaveden pinta 30 cm maanpinnan alapuolella).

Tässä vaiheessa skenaariotyökalu huomioi pelkästään turvepeltojen dityppioksidipäästöissä tapahtuvia muutoksia. Muutoksilla on vaikutuksia myös maaperän hiilivarastoon ja erityisesti ennallistamisen kohdalla myös metaanipäästöihin: ennallistamisen myötä turvepellot muuttuvat hiililähteestä hiilinieluksi, mutta samalla niistä alkaa vapautua ilmakehään metaania. Nämä tullaan huomioimaan skenaariotyökalussa siinä vaiheessa, kun maankäyttöä ja sen muutoksia koskevat päästötiedot saadaan kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästölaskentaan mukaan.

Ennallistaminen

Yksivuotisten viljelykasvien peltoalan ennallistaminen (%)

Monivuotisten viljelykasvien peltoalan ennallistaminen (%)

Viljelemättömän alueen peltoalan ennallistaminen (%)

Viljelykasvityyppien vaihdot ennallistamattomilla alueilla

Yksivuotisista monivuotisiin (%)

Yksivuotisista viljelemättömäksi alueeksi (%)

Monivuotisista yksivuotisiin (%)

Monivuotisista viljelemättömäksi alueeksi (%)

Viljelemättömästä yksivuotisiin (%)

Viljelemättömästä monivuotisiin (%)

Vedenpinnan nosto ennallistamattomilla alueilla

Nurmien tai muiden monivuotisten vedenpinnan nosto (%)

Viljelemättömän alueen vedenpinnan nosto (%)

Muut sektorit

Sähkön päästökerroin

Päästöhyvitykset

Skenaarion yhteenveto

Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu

Tavoitteet - muutos lataa uuden perusskenaarion (valinnat nollaantuu)

Väkiluvun muutos

Rakennuskannan kerrosalan muutos

Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen

Olemassa olevien rakennusten lämmitystapamuutokset

Uudisrakennusten energiatehokkuus

Uudisrakennusten lämmitystavat

Kaukolämmön lähteet

Kulutussähkö

Lisälämmitys puulla

Henkilöautojen ajosuorite

Muut ajoneuvot

Henkilöautojen käyttövoimat

Linja-autojen käyttövoimat

Katuliikenteen linja-autojen käyttövoimat

Tieliikenteen linja-autojen käyttövoimat

Pakettiautojen käyttövoimat

Kuorma-autojen käyttövoimat

Biokaasu

Eläimet

Lannoitteet

Turvepellot

Kuntien khk-päästöjen skenaariotyökalu